sunnuntai 19. lokakuuta 2014

В университете

yli kuukausi takana venäjän kieltä



Uuden oppiminen o mahtavaa
niin hidasta ja vaikeaa.
Lukeminen vaivalloista,
ääntäminen mahdotonta.
Tavuja, sanoja, loruja luemme,
opettaja nauraa virheillemme.


Eka päivä yliopistolla,
 uusi koulureppu selässä 
uuteen koulurakennukseen.
Jakaudutaan luokkiin
bosnialaiset,
puolalaiset,
suomalaiset,
amerikkalaiset,
saksalaiset,
korealaiset,
kiinalaiset,
japanilainen
kaikki omiinsa.
группа 5,
koska en osannut kirjoittaa lähtötasokokeeseen 
kuin oman nimeni.
Tapaamme luokkakaverimme,
opettajan nimi on
Ирина.



Läksyjä, paljon!
Perjantai-iltana läksyjä teen
kaverit sanoo mummoksi jee
  

Fonetiikan kirja 
painettu Neuvostoliitossa vuonna 1975
sivut meinaa irtoilla
Ketkähän lienee painiskelleen
tämän kanssa ennen meitä?
Minä - runoilija. Yleensä nousen puolilta päivin. Otan kylvyn, syön aamupalaa ja luen; ja ajattelen (duumaju). Sitten kuljeskelen (guljaju) puistossa. Illalla illallistan ravintolassa, pelaan biljardia, puolen yön aikaan alan kirjoittamaan. 

 
Suosittelen kaikille venäjän kielen opiskelemista,
se on valloittava kieli!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti